Suurissa kaupungeissa jopa isot kaupunginosat ja alueet jäivät kuntavaaleissa ilman ”omaa” valtuutettua. Äänet keskittyivät tähtiehdokkaille, Helsingissä pormestariehdokkaille.
Kuntatutkija Siv Sandberg Åbo Akademista pitää henkilöpainotteisuutta Suomen vaalijärjestelmän haasteellisuutena.
– Jos se ja alueiden edustuksen erilaisuus koettaisiin isoissa kaupungeissa todelliseksi ongelmaksi, silloin pitäisi kunnolla pohtia, pitäisikö olla joku vaalipiirijako, joka takaisi sen, ihmisiä tulisi valituksi ympäri kaupunkia, hän sanoo.
Oikeusministeriö selvitti kunnan sisäisten vaalipiirien käyttöönottoa vuonna 2012. Kuntien yhdistämistä ajettiin silloin voimalla.
Kunnan sisäisten vaalipiirien hyötynä pidettiin sitä, että kunnan kaikki alueet saisivat varmasti edustuksen valtuustoon. Tämän nähtiin vahvistavan kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia ja sitä kautta ehkä lisäävän äänestysaktiivisuutta.
Haittoja löytyi kuitenkin paljon osin vaalijärjestelmänkin takia. Kuntavaalien toimittamisen katsottiin monimutkaistuvan nykyisestä merkittävästi.
Ruotsissa sisäiset vaalipiirit pitää olla käytössä, jos kaupunki on tietyn suuruinen.
– Se on toki paljon helpompaa toteuttaa vaalijärjestelmässä, jossa on listavaalijärjestelmä. Puolueet voivat silloin katsoa, että edustajia tulee tasaisesti, Sandberg huomauttaa.
Lisää aiheesta torstaina ilmestyvässä Kuntalehdessä
The post Kuntatutkija: Kaupunkien sisäistä vaalipiirijakoa voi pohtia appeared first on Kuntalehti.