Sote- ja maakuntauudistuksen valtavaan lakiesityspakettiin ei saatu hallituksen esitystä sote-palveluiden valinnanvapaudesta. Lausuntojaan väsäävissä kunnissa tämä on herättänyt suurta ihmetystä.
Nyt asiassa on kuitenkin tapahtumassa yllätyskäänne. Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen, kesk., paljastaa Kuntalehdelle, että hallitus voinee kertoa valinnanvapauslinjauksistaan enemmän ”muutaman viikon kuluttua”.
– Marraskuuksihan on luvattu itse lakiluonnos. Kyllä meidän pitää tehdä hallituksessa linjauksia ennen kuin lakiluonnos kirjoitetaan, Vehviläinen sanoo Kuntalehdelle.
On siis mahdollista, että lisälinjauksia tulisi jo tämän kuun aikana eli lausuntoja valmistelevat tahot saisivat varmempaa tietoa hallituksen aikeista. Valinnanvapauslinjaukset askarruttavat muitakin tahoja kuin kuntia.
Kunnon keskustelu valinnanvapaudesta pääsisi siis alkamaan ehkä syyskuun lopussa, mutta viimeistään lokakuussa.
Tähän asti on yleisesti arvioitu, että valinnanvapauskeskustelu kuumenee vasta sitten, kun sote- ja maakuntalakipaketin lausuntokierros päättyy 9. marraskuuta.
Pääkaupunkiseudun esitys
käsitellään ”mahdollisimman pikaisesti”
Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen ovat esittäneet valtioneuvostolle pääkaupunkiseudulle erillisasemaa sote- ja maakuntauudistuksessa. Kaupungit haluavat, että lainsäädännön valmistelu aloitetaan välittömästi.
Asia varmistui maanantaina, kun Helsingin kaupunginhallitus päätti kannattaa esitystä. Muissa kaupungeissa puoltava päätös tehtiin viime viikolla.
Ehdotuksen mukaan pääkaupunkiseudulle perustettaisiin lailla oma sote-toimialue, joka järjestäisi alueen perustason sote-palvelut ja sillä olisi mahdollisuus omaan palvelutuotantoon. Esityksen mukaan kaupungit voisivat tuottaa sote-palvelut itse tai yhteistoiminnassa tai hankkia ne ostopalveluina itse. Yhteinen sote-aluekin voisi tuottaa palveluita.
Ministerit eivät ole vielä ottaneet kantaa pääkaupunkiseudun esitykseen. Vehviläinenkään ei halua sanoa asiasta mitään tässä vaiheessa, koska asian käsittely on kesken.
Hän muistuttaa, että parhaillaan on käynnissä sekä virkamiesten että poliittisen puolen eli hallituksen arviointi asiassa.
– Hallitus pyrkii ottamaan esitykseen kantaa mahdollisimman pikaisesti, Vehviläinen toteaa.
Pääkaupunkiseudun esitys on ärsyttänyt suuria kaupunkeja muualla Suomessa.
– Jos metropolialueen kunnilla olisi mahdollisuus toimia sekä peruspalveluiden järjestäjänä että tuottajana, tulisi myös muille suurille kaupungeille tarjota sama mahdollisuus, painotti Kuntaliiton toimitusjohtaja Hanna Tainio Kuntaliiton blogissa.
Kuntaliitto tosin pitää myönteisenä ajatuksena, että kunnat voisivat tuottaa sote-palveluja. Hallituksen esityksessä kunnille ei annettaisi tuottamismahdollisuutta.
Reformiministerit tekivät
alustavia linjauksia kesäkuussa
Valinnanvapauden lisälinjauksia valmistelevat reformiministerit eli Vehviläinen itse, perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula, kesk., sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila, ps., puolustusministeri Jussi Niinistö, ps., sisäministeri Paula Risikko, kok. sekä opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen, kok.
Reformiministeriryhmän kokoonpano on jonkin verran muuttunut kesäkuusta, jolloin ryhmä teki valinnanvapausasian osalta alustavia linjauksia etenemispoluiksi. Mattila on tullut Hanna Mäntylän, ps., tilalle ja Risikko Petteri Orpon, kok.
Vaikka hallitus ei saanut kesäkuussa yllättäen aikaan lopullista valinnanvapauslinjaustaan, silloin esiteltiin alustavasti ”suomalaista mallia” valinnanvapauteen.
Valinnanvapauden toteuttamisen päälinjoja olisi neljä. Yksi olisi perustason palveluissa väestövastuulla toimiva sosiaali- ja terveyskeskus, toinen suppeamman palveluvalikoiman väestövastuulla toimiva omatiimi tai sote-asema, jolta saa vain tietyt perustason palvelut, kolmantena palveluseteli ja neljäntenä niin sanottu henkilökohtainen budjetointi, joka antaisi mahdollisuuksia koota erilaisia palvelukokonaisuuksia valinnanvapauden piiriin.
Rehulan mukaan kaksi viimeistä päälinjaa ovat mukana sen takia, että valmisteltavan valinnanvapausmallin pitää tarjota myös pk-yrityksille ja kolmannen sektorin toimijoille tosiasialliset mahdollisuudet tarjota sote-palveluita.
Selvitysryhmän esitys
ei saanut tukea
Ministerit eivät kesäkuussa innostuneet professori Mats Brommelsin johdolla toimineen selvitysryhmän ehdotuksesta.
Brommelsin ryhmä esitti toukokuun lopussa, että asiakkaan valinnanvapaus tulisi toteuttaa siten, että asiakas listautuisi valitsemaansa sosiaali- ja terveyskeskukseen, joka tarjoaa tietyt peruspalvelut. Lisäksi asiakas voisi valita muista valinnanvapauden piiriin kuuluvista palveluista, jos sosiaali- ja terveyskeskus on arvioinut hänen niitä tarvitsevan.
Selvitysryhmän ehdottamassa mallissa sosiaali- ja terveyskeskus voisi olla julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin toimijan ylläpitämä. Palvelu olisi kuitenkin aina ”julkisesti määriteltyä, rahoitettua ja läpinäkyvää”.
Kuntaliitto vaati kesällä
huolellista valmistelua
Vaikka hallituksen hidastelua valinnanvapauslinjauksista on ihmetelty, esimerkiksi Kuntaliitto piti kesällä perusteltuna, että valinnanvapauteen liittyvä lainsäädäntö jätetään myöhemmin valmisteltavaksi ja lausuttavaksi.
Ihannetapauksessa hallituksen esitysluonnokset olisi Kuntaliiton mielestä ollut hyvä olla samaan aikaan lausuntokierroksella. Valinnanvapauteen liittyvät kysymykset ovat kuitenkin aluehallinnon kannalta niin merkittäviä, että valinnanvapausmalli ja siihen liittyvät vaikutusarvioinnit on valmisteltava huolella, Kuntaliitto tähdensi.
Kuntaliitto ilmoitti kannattavansa valinnanvapauden asteittaista lisäämistä kokeilujen kautta ja toivoi erityisesti palvelusetelijärjestelmän kehittämistä.
Valinnanvapaudesta alueuudistus.fi-sivustolla
Lisää Anu Vehviläisen ajatuksia haastattelussa Kuntalehdessä 9/2016, joka ilmestyy 15.9.
The post Yllätyskäänne valinnanvapauslinjauksiin appeared first on Kuntalehti.