Hyödyntämällä parhaat käytännöt maanlaajuisesti sote-palveluissa on mahdollista vähentää julkisten menojen kasvua kolmella miljardilla vuoteen 2029.
Näin todetaan Sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämis- ja säästöpotentiaalin arviointi -selvityksessä. Ensisijaista on kehittää ympärivuorokautisten palveluiden valikoimaa ja sisältöä, yhtenäistää erikoissairaanhoidon palveluiden käyttöä ja lyhentää hoitoketjuja.
Tehottomuuden syynä ovat alueellisesti erilaiset toimintatavat ja palvelurakenteiden erot. Kuntien ja sairaanhoitopiirien välillä on useiden kymmenien prosenttien eroja leikkausmäärissä, hoitoketjujen pituudessa ja laitoshoitopäivissä suhteessa väestöön.
Kustannustehokkaimmista yksiköistä löytyy hyviä toimintamalleja. Esimerkiksi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksoten) alueella on lasten ja perheiden perustason palveluissa integroitu eri osaajat yhteen. Tällöin asiakkaat saavat palvelut yhdestä palvelupisteestä.
Erikoissairaanhoidossa on useita hyviä toimintamalleja, joita ei ole pystytty levittämään tehokkaasti. Esimerkiksi päiväkirurgisen potilaan hoitoketjua on lyhennetty useilla kymmenillä prosenteilla parhaissa yksiköissä.
Perusterveydenhuollossa tärkeintä on ohjata oikein potilas joko satunnais- tai pitkäaikaistarpeen hoitolinjaan.
Selvitys on osa valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan vuoden 2016 tutkimusteemaa Sote-uudistuksen ja maakuntien muodostamisen tukemista koskevat selvitykset. Tutkimuksen toteutti Nordic Healthcare Group Oy.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämis- ja säästöpotentiaalin arviointi –selvitys
The post Selvitys: Parhaiden sote-käytäntöjen hyödyntäminen säästää miljardeja appeared first on Kuntalehti.