Syksylle kokonainen harrastusviikko, jolloin kouluissa olisi mahdollisimman paljon erilaisia harrastusmahdollisuuksia kokeiltavana. Siinä yksi lapsilta ja nuorilta tullut ehdotus, miten harrastusmahdollisuuksia ja -innostusta voisi lisätä, kertoo opetus- ja kulttuuriministeriön liikunnan vastuualueen johtaja Tiina Kivisaari.
Kivisaari johti työryhmää, jonka opetus ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen, kok., asetti marraskuussa pohtimaan, kuinka ”harrastustakuuta” – sitä että jokaisella lapsella olisi vähintään yksi harrastus – voitaisiin käytännössä edistää.
Työryhmä julkisti raporttinsa maaliskuun lopulla. Samalla julkaistiin kymmenen ehdotuksen lista toimenpiteiksi.
Harrastustakuuta ei ole hallitusohjelmassa
Harrastustakuu on Grahn-Laasosen viime vuonna julkistama tavoite. Hallitusohjelmassa sitä ei ole. Harrastamista ei erikseen mainittu hallitusohjelmassa, mutta viime vuonna hallitusohjelman tarkennetussa käyttöönottosuunnitelmassa harrastamisen edistämistä käsitellään.
Tavoitteena on, että paikalliset lastenkulttuurin toimijat ja taiteen perusopetuksen järjestäjät osallistuvat entistä vahvemmin koulupäivien yhteydessä järjestettävään harrastustoimintaan. Liikkuva koulu-ohjelman avulla tarkoitus on tuoda jokaisen peruskoululaisen päivään tunti liikuntaa.
Liikkuva koulu -kärkihanke laajeni vuoden 2017 alusta toiselle asteelle. Sitä rahoitetaan 21 miljoonalla eurolla vuosina 2017 – 2019.
Valtaosa kunnista antaa jo tilat maksutta harrastajille
Viime viikolla raporttinsa julkistanut työryhmä esittää muun muassa, että kunnat kartoittaisivat harrastustoimintaan käytettävissä olevat tilat, jotta tavoitetta voitaisiin viedä eteenpäin.
OKM:n tiedotteessa todetaan, että ”kunnat kartoittavat harrastustoiminnalle sopivat tilat ja tarjoavat tilat mahdollisuuksien mukaan veloituksetta lasten ja nuorten sekä aikuinen-lapsi-harrastustoiminnan käyttöön”.
Erityisesti koulun tilojen parempaa käyttöä on ehdotettu harrastusmahdollisuuksien lisäämiseen. Työryhmän raportissa lukee toisaalta myös: ”Työryhmä tiedostaa, että kaikille lapsille ja nuorille koulu ei ole mieleisin harrastamisen paikka ja tämän takia harrastusmahdollisuuksia myös koulun ulkopuolella tulee kehittää.”
Kuntaliiton perusopetuksen erityisasiantuntija Leena Pöntynen muistuttaa, että jo nyt kuntien tilat ovat laajasti harrastuskäytössä
– Kunnista 60-70 prosenttia antaa lapsille ja nuorille tilat ilmaiseksi käyttöön, Pöntynen sanoo.
Hän korostaa, että työryhmän toimenpide-ehdotusten lista ei ole virallinen suosituslista. Tilojen antaminen vapaasti käyttöön, kuten eräät muutkin työryhmän listaamat asiat, on kuntien itse päätettävissä oleva, itsehallinnon piiriin kuuluva, asia.
– Mutta jos sellaiseen on varaa ja pystyy pitämään huolta että harrastuksen hinta pysyy kohtuullisena, onhan se hieno asia hyvinvoinnin edistämisen kannalta ja tuottaa myös elinvoimaisuuden mainetta kunnalle, Pöntynen sanoo.
Voiko koulupäivää venyttää harrastusten vuoksi?
Tiina Kivisaaren mukaan on mahdollisuuksia tarjota nykyistäkin enemmän harrastusmahdollisuuksia kun eri toimijat yhdistävät voimansa
– Tavoitteena on harrastusten kirjo monelta kantilta taidetta, tiedettä, liikuntaa…
Hän sanoo, että esimerkiksi Pohjois-Suomessa pitkien etäisyyksien kouluissa on kokeiltu puolentoista tunnin harrastushetken sijoittamista koulupäivän sisään.
Tässä taas joudutaan pohtimaan, miten opettajat suhtautuvat siihen, että heille mahdollisesti tulee hyppytunteja keskelle päivää.
Muutenkin koulupäivän venyttäminen vaatii pohtimista.
– Täytyy myös muistaa, että 90 prosentilla lapsista on harrastus, ja aika monella onniin vaativia harrastuksia, että he eivät todellakaan halua vapa-aikaansa enää mitään lisää, Leena Pöntynen sanoo.
– Väkisin koulupäivän pidentäminen ei ole oikein ratkaisu. Jos joku treenaa jo tavoitteellisesti jotakin vaikka neljä kertaa viikossa, ei siihen hirveästi pysty lisää laittamaan.
Harrastusviikko voisi toimia
yhteisön kautta
Pöntynen korostaa, että tulisi tarjota sellaisia harrastuksia, mitä lapset haluavat, eikä sellaista mitä aikuiset haluavat järjestää.
– Oikeasti kuullaan lapsia ja nuoria minkälaisia juttuja he haluavat. Ja ymmärtää, että ihan kaikkialla ei pysty järjestämään ihan kaikkea.
Sellaista voisi tarjota juuri harrastusviikko. Tiina Kivisaari innostuu ajatuksesta. Viikon voisi toteuttaa yhteisöä hyödyntäen, hän näkee.
– Saman pöydän ääressä pitäisi olla urheilu- ja liikuntajärjestöjä, seuroja, 4H, Martat, nuorisoseura – sovittaisiin mikä viikko se on ja kukin toisi vaikka jumppasaliin omat juttunsa paikan päälle vähän messutyyliin, ja parina päivänä iltaan asti niin että vanhemmatkin pääsisi tutustumaan.
The post Nuoret haluavat harrastusviikon – harrastustakuussa riittää haasteita appeared first on Kuntalehti.