Kasvupalvelulain tavoitteet eivät tule toteutumaan, jos julkinen palvelutuotanto kielletään, Vantaan lausuntoesityksessä todetaan.
Vantaan kaupunginhallituksen mukaan kasvupalvelut voitaisiin järjestää kaupunkien tai kaupunkiseudun osalta kuntavetoisesti, käy ilmi lakiluonnokseen kasvupalvelujen järjestämistä koskevan lakiesitysluonnoksen lausuntoesityksestä, jonka kaupunginhallitus päätti maanantaina antaa valtuustolle.
”Palvelujen kokoamiseen tähtäävät skaala- ja yhteistyöedut olisi voitu saavuttaa kaupunkien tai seutukuntien toimintaa kehittämällä, mutta ilman erillistä maakuntahallintoa”, lausuntoesityksessä perustellaan ”kyllä”-vastausta kysymykseen Voitaisiinko esityksen tavoitteet saavuttaa muilla keinoin?
Vantaan kaupunginhallituksen mukaan kasvupalvelulain tavoitteet eivät pääosin ole oikein asetettuja. Esimerkiksi järjestelmän selkeyttäminen monipuolisemmalla tuotantorakenteella ei näytä toteutuvan, vaan sen sijaan esitys korostaa markkinaehtoisuutta ja siten tuotantorakenteen hajauttamista markkinoille.
”Ehdotuksessa sekoittuvat tavoitteet ja niiden toteuttamisen välineet. Välineitä ovat muun muassa monituottajamalli, yksityisen palvelutuotannon hyödyntäminen ja maakuntahallinto. Ehdotuksen mukaan kunta ei kuitenkaan voisi jatkossa toimia palvelujen tuottajana kasvupalvelulaissa tarkoitetuissa tehtävissä. Palveluiden saannin turvaamisen, palveluiden kustannustehokkuuden ja järjestelmän toimivuuden tulee olla tavoitteina ensisijaisia”, Vantaa tiedottaa.
Vantaan mukaan on kyseenalaista käyttää nimitystä monituottajamalli, kun malli rajaa toimintatapoja asettamalla oman tuotannon viimesijaiseen asemaan ja pakottaa yhtöittämiseen. Julkisen sektorin intressi kehittää ja tarjota palveluja on yrityksiä laajempi, Vantaan lausuntoesityksessä katsotaan:
”Julkisen sektorin oman toiminnan rajaaminen estää myös erilaisten monituottajamallien käytön palveluiden kehittämisessä. Palvelutuotannon kehittämiseen tarvitaan sekä yksityisen että julkisen sektorin osaamista ja panoksia. Lain tavoitteet eivät tule toteutumaan, jos julkinen palvelutuotanto kielletään.”
Vantaan kaupunginhallitus kiinnittää huomiota myös siihen, että esitysluonnoksessa jää jossain määrin epäselväksi, mitä konkreettisia palveluita laki koskisi. Kasvupalvelulle ei ole annettu yksiselitteistä sisältöä, lausuntoehdotuksessa todetaan.
Lisäksi Vantaa pitää esitystä osin keskeneräisenä erityisesti valtion ja maakunnan vastuiden osalta. Esityksen mukaan tämä kohta ”täydentyy myöhemmin”, mutta Vantaa muistuttaa että kysymuys on erittäin keskeinen sekä maakunnan että Uudenmaan kuntayhtymän kannalta.
Valtuuston käsittelyyn menevässä lausuntoesityksessä on vastattu ”ei” muun muassa näihin lausuntopyynnön kysymyksiin: Onko monituottajamalliin pohjautuva ratkaisu tarkoituksenmukainen, jotta kasvupalvelu-uudistuksen tavoitteet saavutetaan?; Säädetäänkö laissa tarpeeksi selkeästi kasvupalvelujen tuottajien velvoitteista?; Tukevatko alueiden kehittämisen keskustelut valtakunnallisten ja alueellisten tavoitteiden yhteensovittamista ja alueiden ja valtion yhteistyötä?.
Kasvuapalvelulakiesitys on paraikaa lausuntokierroksella. Lausuntoaika päättyy 26.4. Erityisesti suuret kaupungit ovat kampanjoineet voimakkaasti järjestämisvastuunsa puolesta. Lakiesityksen mukaan järjestämisvastuu olisi maakunnilla. Pääkaupunkiseudulle on myönnetty erillisoikeus kuntayhtymäpohjaiseen järjestämiseen.
Jutun otsikkoa muutettu klo 11.31
The post Vantaalta kriittinen lausuntoesitys: Kasvupalvelulain tavoitteiden toteutuminen uhattuna appeared first on Kuntalehti.