Äänestysvilkkauden nousu selittyy ainakin osittain henkilökeskeisyydellä, arvelee Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.
Suurista kaupungeista äänestysaktiivisuus nousi eniten Helsingissä 4,2, Tampereella 3,0 ja Turussa 3,4.
Helsingissä äänestysvilkkautta nosti Pekola-Sjöblomin arvion mukaan selvästi pormestarivaalin luonne. Samoin Tampereella kysymys oli myös pormestarin valinnasta, vaikka ei yhtä näkyvästi.
Turussa taas oli ehdolla peräti kolme puolueen puheenjohtajaa, minkä Pekola-Sjöblom arvelee nostaneen vilkkautta.
Suurten kaupunkien äänestysvilkkauden kasvu on Kuntaliiton analyysin mukaan syy koko maan prosentin nousulle. valtakunnallinen äänestysprosentti nousi puoli prosenttiyksikköä 58,8:aan vuoden 2012 tasosta.
Mainonnan painottumisesta ei tietoa
Siitä, kuinka paljon puolueiden mainonta on muuttunut henkilökeskeisemmäksi, on vaikeata arvioida, sanoo Pekola-Sjöblom, mutta lähtökohtaisesti mainonta on ollut sekä puolue- että ehdokaslähtöistä.
– Ehdokkaiden ryhmittelyä oli nähtävissä näissäkin vaaleissa. Nyt esimerkiksi yrittäjät ovat profiloituneet. Osin se on tapahtunut varmaankin kuntien elinvoimapolitiikasta, uudistuksista ja tulevaisuuden kuntien tehtävistä käytävän keskustelun seurauksena.
Ryhmittelyjä tehdään myös esimerkiksi sukupuolen, iän, kunnan- tai kaupunginosan tai ammatin perusteella.
Pääehdokkaita nostetaan esiin
Puolueet tekevät myös omia suosikkilistojaan eli valitsevat pääehdokkaita, joita nostetaan joukosta puolueen yhteisessä markkinoinnissa.
– Se on hyväksyttävää, mutta silloin on parempi, että markkinoinnin pelisäännöt ovat alusta asti selvillä, Pekola-Sjöblom sanoo.
– Onhan joka tapauksessa selvää, että listoilla on yleensä myös täyte-ehdokkaita.
– Mutta vaikka puolue haluaa nimetä pääehdokkaita, myös muita ehdolle asettuneita tulisi mainostaa, hän huomauttaa.
Valittuja ehdokkaita nostetaan esiin myös siksi, että ehdokaslistat ovat usein hyvin pitkiä. Harva jaksaa lukea läpi monen sadan nimen listaa, jollainen helposti on jo keskikokoisessa kaupungissa. Suurissa kaupungeissa määrät ovat jo tuhannen kahta puolta.
– Paljous on myös ongelma, Pekola-Sjöblom sanoo. Jos ei ole tuttuja ehdokkaita ja oma ehdokas pitäisi löytää pitkältä listalta, vaalikoneet tulevat avuksi. Mutta sitten jo pitää nähdä vaivaa, vaatii pohtimista.
Opettajat ja lääkärit tunnetaan
Henkilökeskeisyydestä kertoo myös se, että opettajat, päiväkotien henkilökunta, lääkärit ja terveydenhoitajat menestyvät yleensä hyvin kuntavaaleissa, sanoo Pekola-Sjöblom.
– Ihmiset tunnistavat heidät. Ja sitä paitsi he ovat jo mukana kunnan organisaatiossa ja voidaan ajatella, että he tuntevat asiat.
– Samoin istuvat valtuutetut ovat useimmiten vahvoilla. Heidätkin tunnetaan paremmin kuin uudet yrittäjät. Näissäkin vaaleissa enemmistö eli 56 prosenttia valituista on istuvia valtuutettuja.
Pekola muistuttaa, että tutkimuksissa ihmiset ilmoittavat olevansa kiinnostuneita juuri henkilöstä kuntavaaleissa.
– Esille nousevat koulutus, ammatti, asuinpaikka, asiantuntemus, tuttuus.
Se, että henkilölähtöisyydestä huolimatta puolueitten osuudet kuntavaaleissa sattuvat useimmiten samoilla käyrille eduskuntavaalien ja kannatusmittausten kanssa selittyy Pekola-Sjöblomin mukaan sillä, että suurissa kaupungeissa puoluevalinta painaa enemmän ja suurten kaupunkien osuus vaikuttaa koko maan lukuihin.
The post Henkilöityminen nosti äänestysvilkkautta appeared first on Kuntalehti.