Sote-uudistuksen reformiministeriryhmässä on linjattu sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapauden aikatauluja edelleen uusiksi.
Pisimmillään täyden valinnanvapauden käyttöönotto voisi venyä vuoden 2023 alkuun asti. Tämä mahdollistuu, jos järjestäjä lupautuu mukaan ensi vuonna alkavaan pilottihankkeeseen.
Huhtikuun ensimmäisellä viikolla hallitus kertoi, että valinnanvapaus vaiheistettaisiin niin, että erityisen painavasta syystä täysi voimaantulo voisi tapahtua vuoden 2021 loppuun mennessä.
Kuntalehden tietojen mukaan tuore reformiministerien linjaus on, että suppealla palvelutarjonnalla pilottiin lähtevälle olisi tarjolla paitsi rahaa, myös jatkoaikaa täyden valinnanvapauden käyttöönotolle.
Rajattu perustaso, jolla pilottiin voisi lähteä, pitää sisällään perusterveydenhuollon vastaanottotoiminnan ja sosiaalihuollon ohjauksen ja neuvonnan myös vanhuspalveluiden osalta. Tällä suppealla valikoimalla voisi siis myös jatkaa pidempään kuin muut, 31.12.2022 saakka.
Valtiolta odotetaan rahaa – mutta kuinka paljon?
Erityistä valtionosuutta tarjotaan maakunnalle, joka sitoutuu ottamaan käyttöön valinnanvapauslain 15 pykälässä tarkoitetut palvelut kokonaan sisältävät sosiaali- ja terveyskeskukset 1.7.2019 lukien.
Mukaan pilottiin lähteville maakunnille jaettava rahapotti ei ole täsmentynyt. Puhetta on ollut 60 miljoonan euron potista, joka maan hallituksen pitäisi osoittaa, mutta summaa ei ole lyöty lukkoon.
Kriteerejä rahanjaolle laaditaan paraikaa sosiaali- ja terveysministeriössä, kertoo ministeriön osastopäällikkö Kirsi Varhila.
– Tavoite on, että hankehaku pystyttäisiin pistämään aika pikaisesti pystyyn ja saamaan valtakunnallinen hanketuki niin että hankkeessa voisi aloittaa ensi vuoden alussa.
Lakipaketin käsittely venynee syksyyn
Vaikka useat maakuntajohtajat valmistautuvat väliaikaishallinnon voimaantuloon aikataulun mukaisesti heinäkuun alussa, virkamiesjohdon arvio lakipaketin hyväksymisen ajankohdasta liikkuu syyskuun alussa.
Tämän ajankohdan mainitsi myös projektijohtaja, alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti tänään maakuntajohtajia tavatessaan.
– Se osuu aika hyvin oikein oman arvioni kanssa, Varhila sanoo.
Pilotoijille tulee kiire
Reformiministerien linjauksissa tavoitteena on tietää ”mahdollisimman aikaisin vuonna 2017”, mitkä maakunnat pilotointiin osallistuvat.
Tässäkin voi kuitenkin tulla valtava kiire. Maakuntien muutosjohtajat toistivat tänään huolensa maakunnan valmistelun rahapulasta, jonka he alkuvuodesta pelkäsivät jopa estävän koko sote-uudistuksen käynnistämisen.
Jos lakipaketti hyväksytään syyskuussa tai, kuten joissain arvioissa on esitetty, vielä myöhemmin, pilotointiin valmistautuminen on vaikeaa. Jos pilotti halutaan käyntiin jo ensi vuoden alkupuolella, sitä varten tarvitaan toteuttamissuunnilma jo syyskuussa, muistuttaa Etelä-Karjalan maakuntauudistuksen muutosjohtaja Aija Tuimala.
– Kuka sen tekee ja millä resurssilla, jos tilanne ympärillä on tällainen. Ei sitä kahdessa viikossa puristeta, sanoo Tuimala viittaa rahoitustilanteeseen ja pilotointisuunnitelmaan.
Uuden linjauksen mukaan nyt järjestämisvastuussa olevat kunnat ja kuntayhtymät voisivat hakea pilotoijaksi. Pilotin tulee kattaa 80 prosenttia maakunnan väestöstä. Poikkeustapauksissa saattaisi riittää 50 prosenttia maakunnan väestöstä.
Ainakaan Uudenmaan osalta tämä ei yksinkertaisesti ole mahdollista, sanoo maakuntauudistuksen muutosjohtaja Markus Sovala.
– Se edellyttäisi, että jo kesän aikana sovittaisiin sellaisista yhtiöittämisratkaisuista jotka kattavat 80 prosenttia väestöstä, reilut miljoona asukasta. Henkilöstömäärä jota tämä koskisi, olisi 5 000 ihmistä. Se ei ole Uudellamaalla realistista.
The post Valinnanvapauden pilottihankkeille porkkanana rahaa ja lisäaikaa 2022 loppuun asti appeared first on Kuntalehti.